rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita, muun muassa työelämää, koulutusta ynnä muita Akavalle ja akavalaisille tärkeitä teemoja. Välillä kirjoittajavieraitakin. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
12.10.2017 10.00

Kestävää kauppaa, mutta kuinka?

Markus Penttinen

Tänään (12.10.2017) yli 30 suomalaisjärjestöä on julkaissut vision kestävämmästä kauppapolitiikasta otsikolla 10 askelta kestävämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan. Keskusteluasiakirjalla tähdätään nykyistä kestävämpään kauppapolitiikkaan ja halutaan saada aikaan mielipiteenvaihtoa kaupankäynnistä, sen säännöistä ja uusimistarpeista. Akava on yksi allekirjoittajista. Miksi?

Melkoinen osa työpaikoistamme ja myös esimerkiksi julkisten palvelujemme rahoitus on osaltaan riippuvainen kaupankäynnistä. Toiseksi kaupankäyntiä ja sitä kanavoivaa kauppapolitiikkaa kutsutaan yhdeksi globalisaation pääverisuoneksi. Jos haluamme vaikuttaa maailman kehityksen, meidän tulee vaikuttaa kaupan sääntöihin.

Kauppasopimukset ovatkin osa niin sanottua hallittua globalisaatiota. Torjumalla ne menetettäisiin tärkeä vaikutuskanava. Sopimusperusteisessa maailmankaupassa kuuluu myös pienen ja heikon ääni. Sopimuksettomassa vain vahvimpien.

Akavan hallitus on linjannut, että tarvitaan lisää, avoimesti neuvoteltuja ja yhteiskuntavastuullisia kauppasopimuksia. Akavahan on liputtanut esimerkiksi EU:n ja USA:n välisen TTIP-sopimuksen puolesta (totta toki tietyillä ehdoilla).

Viime vuosina kauppapolitiikka on Akavan näkökulmasta edistynyt juuri oikeaan suuntaan. Suuri kiitos on annettava ruotsalaiselle EU-komissaari Cecilia Malmströmille, joka on vienyt tämän EU:n päätäntävallassa olevan alan entistä yhteiskuntavastuullisemmaksi ja avoimemmin neuvotelluksi. Suomen vastuuministeriltä Kai Mykkäseltä on myös tullut kelpo linjauksia.

Samanaikaisesti EU:n linja on ollut neuvotella lisää työtä luovia kauppasopimuksia. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen sopimuksen myötä Suomen vienti sinne lisääntyi nopeasti 40 prosenttia.

Kaikki ei kuitenkaan ole vielä kunnossa. Suomalaisjärjestöjen vetoomus ei ole syntynyt tyhjästä. Kouluesimerkiksi käy 21. syyskuuta 2017 tilapäisesti voimaan tullut EU:n ja Kanadan välinen CETA-sopimus. Se on monin tavoin kelpo kädenpuristus yli Atlantin, joka helpottaa yritystoimintaa, investointeja ja ammattilaisten liikkuvuutta. Se lienee lajissaan ”maailman modernein”. Erinomaista.

Mutta CETA:lla on kuitenkin niin sanottu kolikon toinen puoli. Saimme nähtäväksi sitä koskevat EU:n neuvotteluvaltuudet vasta, kun vuosikausien neuvottelut olivat ohi. Useita vuosia siitä, kun kyseinen asiakirja hyväksyttiin jäsenmaiden kauppaministereiden istunnossa. Sittemmin komissio on luvannut julkaista neuvotteluvaltuudet heti kun ne on hyväksytty, mutta tämä ei muuta perusongelmaa mihinkään. Saamme siis nähdä jotain vasta, kun se on sovittu.

Vaikka Suomessa kansalaiskentän yhteistyötä ulkoministeriön kanssa on paljon, melkoisessa osassa EU-jäsenmaista sitä on vain vähäisesti, jos ollenkaan. Puhumattakaan tilanteesta muualla maailmassa.

Niin CETA-sopimuksessa kuin Etelä-Korea-sopimuksessa on erillinen kestävän kehityksen kappale, jossa käsitellään kauppaa työelämän ja ympäristön näkökulmasta. Kappaleissa on hieno joukko julistuksia ja periaatteita, joilta kuitenkin puuttuu todellinen toimeenpanomekanismi. Kestävän kehityksen kappale onkin jäänyt tyhjäksi julistukseksi, jonka varjossa on muun muassa Etelä-Koreassa tapahtunut räikeitä perusoikeuksien loukkauksia. Ilman mitään seuraamuksia. Etelä-Korean erityistalousalueilla on myös alasajettu työnormeja, jotta saadaan kilpailuetua maan tuotteille muiden maiden kustannuksella. Kyseessä on suora sopimusrikkomus eikä siihenkään ole puututtu vaikuttavalla tavalla. Korjausesityksiä tilanteeseen on tulossa EU:n koneistosta, mutta ne vaikuttavat heikoilta.

Ajoittain on täytynyt ihmetellä, miksi muun muassa monet unionin jäsenmaiden kauppaministeriöt ovat käytännössä karsastaneet yhteiskuntavastuullisempaa ja avoimempaa toimintaa tällä alalla. Se on ollut suora syöttö lapaan niille, jotka vastustavat periaatteesta, aatteesta tai muista syistä itse kauppasopimuksia. Ukrainan vapaakauppasopimuksen kaatuminen Hollannin kansanäänestyksessä, saksankielisen Euroopan kansalaisten karsastus TTIP-sopimukseen tai viime vuoden Vallonian CETA-sotku ovat esimerkkejä siitä, kuinka kauppasopimukset ovat jatkuvasti uhattuina.

Kauppapolitiikkojen nimenomaan oma etu on siis ottaa huomioon tämän suomalaisjärjestöjen vetoomuksen asioita ja muuttaa julistukset avoimuudesta ja yhteiskuntavastuusta teoiksi. Sellainen kauppapolitiikka ansaitsee täyden tukemme.


Lue tiedote: Järjestöt vaativat reilua ja kestävää kauppaa

Tutustu järjestöjen visioon: 10 askelta kestavämpään ja oikeudenmukaisempaan kauppapolitiikkaan

Markus Penttinen_verkkokäyttö

  • Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje