rss Tuumaamo

Akavan asiantuntijat pohtivat ajankohtaisia asioita, muun muassa työelämää, koulutusta ynnä muita Akavalle ja akavalaisille tärkeitä teemoja. Välillä kirjoittajavieraitakin. Blogin pikaosoite on www.akava.fi/tuumamo, rss-syötteen osoite on www.akava.fi/rss/tuumaamo
6.10.2017 15.00

Keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta jatkuu

Markus Penttinen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään linjauksensa unionin kehittämisestä ”Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta”. On myönteistä, että EU:n tulevaisuutta ja kehittämistä koskeva keskustelu jatkuu. Muutama vuosi sitten tuntui siltä, että Suomen elinkeinoelämän EU-viestiä hallitsi lähinnä valitus, erityisesti rikkidirektiiviin liittyvistä odotettavissa olevista tuhoista. Ei niinkään esimerkiksi sisämarkkinoiden ja kauppasopimusten edut. Kyseisen direktiivin tuhoja ei ole havaittu ja unioni on käynyt kuilun partaalla Brexitin, populismiaallon, Kreikka-kriisien ja muiden vastaavien vuoksi. Niiden ansioista on sitten ymmärretty, mitä EU:n hajoaminen merkitsisi ja millaiset seuraukset lamaantuneesta Brysselistä olisi Suomellekin.

Elinkeinoelämän keskusliiton tuore linjaus edustaakin aivan toista maata kuin rikkidirektiivin ajat. Unionissa on paranneltavaa, mutta sen hyödyt ovat kiistattomat. Siispä kehittäkäämme sitä, tuntuu olevan EK:n pääviesti.

Akava julkaisi 1.3.2017 oman tulevaisuuslinjauksensa ”Kohti uutta Euroopan unionia”. EK:n julkaisu on monessa asiassa samoilla linjoilla Akavan kanssa. Toimiva Euroopan unioni on erityisesti Suomen kaltaisen maan etu ja on oltava valmius sen tulevaisuuden muokkaamiseen. Sisämarkkinat luovat työpaikkoja, vapaat liikkuvuudet mahdollistavat maanosan mittaisen yritystoiminnan, mutta tarjoavat myös työntekijöille mahdollisuuden hakea työtä ja työskennellä lukuisissa Euroopan maissa. Hallittua globalisaatiota ei edistetä torjumalla uusia kauppasopimuksia. Talous- ja rahaliitto on yhä keskeneräinen rakennelma ja kaipaa korjaamista. Tätä remonttityötä pitää tehdä monilla rintamilla.

Kuten Akavakin, Suomen elinkeinoelämä peräänkuuluttaa unionin budjetin remonttia ja varojen suuntaamista kasvua luoviin kohteisiin. EK ehdottaa maatalouspolitiikan osittaista kansallistamista. Onkin perusteltua, että kysytään, onko järkevää käyttää unionin varoista kymmenien prosenttien osuus erilaisiin maataloustukiin. Suurimmillaan EU:n lisäarvon on todettu olevan esimerkiksi Erasmuksen kaltaisessa koulutusohjelmassa. Tarvitsemme esimerkiksi reippaasti lisää tutkimuspanostuksia, jotta pystymme vastaamaan alati tiivistyvään globaaliin talouskilpailuun. Jotta kykenemme vastaisuudessa rahoittamaan maatalouttakin.

Toinen erityisesti Suomen työmarkkinajärjestöjen suuntaan tervetullut avaus koskee kysymystä eurooppalaisesta työttömyysturvasta. Yhteinen harmonisoitu työttömyysturva on kuolleena syntynyt ajatus. Suomessa on silti aika aloittaa vakavat keskustelut EK:n esityksestä, pitäisikö talous- ja rahaliittoa täydentää vakausmekanismilla, jolla tilapäisesti voitaisiin tukea jäsenmaan työttömyysmenoja. SAK, Akava ja STTK ovat yhdessä tukeneet IMF:n ehdotusta niin sanotusta pahan päivän rahastosta, josta hyppy edellä mainittuun vakausmekanismiin ei ole välttämättä pitkä.

Suurin ero Akavan ja EK:n välillä on suhtautumisessa EU:n niin sanottuun sosiaaliseen ulottuvuuteen. EK ei halua sillä alalla käytännössä mitään lisälainsäädäntöä ja lähinnä kokemuksenvaihdon kaltaista toimintaa. Kannattaisi muistaa, miksi esimerkiksi Margaret Thatcher antoi tukensa EU:n sisämarkkinoiden luomiselle, jossa olennaisena osana oli tiettyjen työelämälakien luominen. Ilman niitä kilpailu vääristyy sisämarkkinoilla ja erityisesti Suomen kaltainen yleisesti korkeatasoisen työelämän maa joutuu kärsijäksi. Suorastaan kummallinen on väite, että komissio tavoittelee työelämän toiminnan painopisteen siirtämistä pois kansalliselta tasolta EU-tasolle. Brysselissä tehdyt työmarkkinasopimukset tai -lait edustuvat vastaisuudessakin vain murto-osaa kansallisesta toiminnasta.

Yllättävää on, ettei EK:n asiakirjassa käsitellä paljoakaan kahta varsin pinnalla olevaa kärkipään aihetta: EU:ta arvoyhteisönä sekä verotuskysymyksiä. Jälkimmäisessä tapauksessa sisämarkkinoiden sekä talous- ja rahaliiton saaminen kunnolla toimiviksi edellyttää tiivistyvää verotusyhteistyötä. EU arvoyhteisönä on uhattuna Puolan ja Unkarin kehityksen vuoksi. Jos tämä jatkuu, ei pitkällä aikavälillä voi olla yhtenäistä unionia tai markkinoitakaan.

EK:n yhdessä olennaisessa linjauksessa on ilmeisesti ristiriita, kun todetaan, ettei Suomen kannalta EU:n eritahtisuus ole toivottavaa. Toisaalta todetaan, että olisi edullisinta pysyä integraation etujoukossa eli tosiasiassa kiihdyttämässä eritahtisuutta. Kumpaa siis halutaan? Eritahtisuus on yksinkertaisesti tosiasia eikä muuksi muutu tiedossa olevassa tulevaisuudessa. Toiseksi EU:n kehittämättä jättäminen tuomitsee sen maailmanmitassa peräkammarin huutolaispojaksi globaalivaikuttajan sijasta. Hidastelun hinta integraatiossa on saanut tuoreen hintalapun, kun Nordea siirtänee pääkonttorinsa Suomeen Ruotsin jäätyä pois pankkiunionista.

EK:n linjausasiakirja on kokonaisuudessaan hieno avaus suomalaiseen EU-keskusteluun. Toivottavasti sen avulla saadaan lisää ruutia suomalaiseen keskusteluun oman maanosamme tulevaisuudesta.

Markus Penttinen_verkkokäyttö

  • Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje