Keitä akavalaiset ovat?

Akavalaisten ammatit vaihtelevat liikennelentäjistä hoitoalan ammattilaisiin ja ekonomeista agronomeihin yksityissektorilla, julkissektorilla ja ammatinharjoittajina. Vaikka jäsenistö on ammattiensa ja erikoisalojensa puolesta kirjava ja monipuolinen, yhteistä sille on korkea kouluttautuminen. Akavaan kuulutaan omien jäsenliittojen kautta – niitä on yhteensä 36.

Lue, miten miten nämä akavalaiset päätyivät alalleen ja miten he pitävät yllä osaamistaan.


Tuumaamo-blogissa

20.6.2018 12.25 | Pasi Sorjonen

Julkinen talous – arvioitua heikompi?

Nousukausi on jatkunut Yhdysvalloissa pian ennätyksellisen pitkään ja jossain vaiheessa se väistämättä päättyy. On aiheellista kysyä, ottavatko arviot Suomen julkisen talouden kehityksestä seuraavan viiden vuoden aikana tämän riskin riittävän hyvin huomioon?

19.6.2018 10.00

Monenlaisten ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Juhannuksen jälkeen vietetään jälleen Helsinki Pride -viikkoa. Viikon järjestää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen hyvinvointia ja oikeuksia edistävä järjestö HeSeta ry sekä laaja joukko vapaaehtoisia. Akava on taas mukana Pride-viikolla yhdessä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen, SAK:n, STTK:n ja EK:n, kanssa. Helsinki Priden teemana on tänä vuonna ääni. Teemalla tuodaan esille ihmisten moninaisuutta ja tehdään tilaa niille äänille, jotka usein jäävät kuulematta.

15.6.2018 11.24 | Katri Ojala

Luottamuksesta työeläkejärjestelmään – ja vähän muuhunkin

Kielitoimiston sanakirjan mukaan luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonkin voi luottaa, että joku tai jokin ei petä toiveita tai aiheuta pettymystä. Suomi on perinteisesti ollut luottamukseen perustuva yhteiskunta. Luottamus ulottuu arkisista asioista, kuten siitä, että juna tulee silloin kun aikataulussa lukee, suurempiin kokonaisuuksiin kuten yhteiskunnallisiin instituutioihin. 

1.6.2018 14.50 | Pasi Sorjonen

Suomen talous on oivassa kasvuvireessä

Suomen talous kasvoi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä odotettua vahvemmin. BKT:n volyymi kohosi komeat 1,25 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuotta aiemmasta kasvua kertyi 2,8 prosenttia (tai 3,1 prosenttia, kun huomioidaan työpäivien vähäisempi määrä nyt). Kun vielä edeltävän neljänneksen luvut tarkentuivat melko paljonkin paremmiksi, asetelmat loppuvuotta ajatellen ovat suorastaan herkulliset.


Akava Works -blogissa

25.5.2018 11.30

Kasvaneet osaamisvaatimukset näkyvät yrittäjien koulutuksessa: jo lähes puolet yrittäjistä on korkeakoulutettuja

Keskeisiä työllisyyden trendejä on ollut korkeakoulutettujen osuuden kasvu. Aivan sama trendi näkyy myös yrittäjien koulutustasossa. Vuonna 2017 korkeakoulutettujen osuus kaikista työllisistä (palkansaajat ja yrittäjät) oli 44 prosenttia. Erikseen tarkasteltuna korkeakoulutettujen osuus yrittäjistä oli likimäin sama, 46 prosenttia.

18.5.2018 8.30

Yritysten innovaatioinvestoinnit: kasvua vai ei?

Yritysten innovaatioinvestoinnit ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Tilastokeskuksen pitämä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) -toiminnan tilasto kertoo yritysten todellisista panostuksista. Tilasto ei ole täydellinen, mutta antanee riittävän tarkkuustason kuvan kaikkien yritysten TKI-panostusten tasosta. Tätä kuvaa täydentää Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelu, joka julkaistaan joka kesänä. EK:n julkaisu kertoo kuitenkin vain osan teollisuustoimialojen tilanteesta.

18.4.2018 15.15

Talouspolitiikassa on edelleen riittävästi haastetta seuraavallekin hallitukselle

Hallitus piti viimeisen oikean kehysriihensä viime viikolla. Kehysriihessä päätettiin julkisen talouden suunnitelmasta. Se on arvio julkisen talouden kehityksestä seuraavien neljän vuoden aikana, jossa otetaan huomioon hallituksen päätökset ja yleiset talousnäkymät. Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla EU:n edellyttämän ns. vakausohjelman sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelmassa arvioidaan, miten hallituskauden talouspoliittiset tavoitteet ovat toteutumassa ja onko riski, että Suomi rikkoo EU:n finanssipolitiikan sääntöjä. Kehysriihessä hallitus linjaa tarvittavia uusia toimia, jotka edistävät näiden tavoitteiden saavuttamista.


Akava Twitterissä



Mikä on Akava?

Opiskelijat14

Akava on 609 000 korkeakoulutetun järjestö, joka edustaa jäsenistöään työelämän pelisäännöistä keskustelevana työmarkkinaosapuolena. Tärkeimpiä tehtäviämme on vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan, jotta hyvinvointimme kasvaa ja työelämässä on turvaa.

Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, joka on kilpailukykyinen ja jolla on edellytykset menestykseen muuttuvassa työelämässä. Akavan muodostavat 36 jäsenliittoa, joihin yksittäiset jäsenet liittyvät.


Lue lisää Akavasta

Lisää Akava asiaa

Kesäduunari-info palvelee jälleen

Palkansaajajärjestöjen yhteinen neuvontapalvelu Kesäduunari-info palvelee jälleen kesän ajan ma-pe kello 9-15. Palvelu on maksuton.

Lue lisää

Monimuotoisen työn ohjelma:Kun ura ei ole putki - Turvaa monimuotoiseen työhön

Akavan monimuotoisen työn ohjelma kokoaa Akavan ehdotukset monimuotoisen työn tekijöiden aseman parantamiseksi. Teknologian kehitys ja kansainvälistyminen vaikuttavat monimuotoisen työn lisääntymiseen ja muuttavat työtä, työmarkkinoiden rakennetta, työnteon tapoja, työaikoja, työn tekemisen paikkaa ja työyhteisöjä.

Lue lisää

EU tarjoaa lyömättömiä jäsenetuja

Akavan tuoreessa EU-vaaliohjelmassa on tuttujen linjauksien ohella uusia avauksia. Akava kannattaa vahvaa Euroopan unionia, sillä se merkitsee vahvaa Suomea. Kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen selvittää linjauksia ja kertoo muun muassa, miksi EU-jäsenyys kannattaa. - Omaa kokoansa suuremmaksi voi kuitenkin kasvaa aloitteilla, aktiivisuudella ja pysymällä kärryillä, hän toteaa EU:ssa vaikuttamisesta.

Lue lisää

Akavan tekijät: Niko Aaltosen tradenomit elävät digiajassa

Tradenomiliiton hallituksen puheenjohtaja Niko Aaltonen suosittelee nettivaaleja ja muita digiajan jäsenpalveluita. "Olemme tehneet liitossa paljon digitaalisten jäsenpalvelujen eteen. Meillä jokainen jäsen pääsee äänestämään liittovaltuustoa sähköisissä vaaleissa pankkitunnuksen kautta", kertoo Aaltonen.

Lue lisää